Saimaan Pallo (SaiPa) kuukauden päästövähentäjä

Uutinen 18.2.2019 klo 10.01

Tammikuu 2019

SaiPa Hinku-palkinto
Liiga-SaiPa Oy:n toimitusjohtaja Jussi Markkanen, suunnittelija Venla Riekkinen SYKEstä ja
kaupungininsinööri Olli Hirvonen Lappeenrannan kaupungilta. © Jussi Viljakainen

Lappeenrannan kotijääkiekkojoukkue Saimaan Pallo (SaiPa) on valittu tammikuun Hinku-teko -palkinnon saajaksi. Liiga-SaiPa Oy on ottanut käyttöönsä biokaasulla toimivat kaasuautot vuoden 2018 aikana.

Kaasuautoja on yhteensä kymmenen kappaletta, joista osa on pelaajien ja osa muun henkilökunnan käytössä. Kaasuautoilla ajetaan arviolta yhteensä 200 000 km vuosittain. Jos sama ajomatka tehtäisiin perinteisillä bensiinikäyttöisillä autoilla, aiheutuisi siitä 26,3 tonnin hiilidioksidipäästöt. Lähes tämän verran päästöjä jää vuosittain syntymättä, koska biokaasu on erittäin vähäpäästöistä.

”SaiPa osoittaa, kuinka urheilujoukkue voi ottaa osaa ilmastotalkoisiin mistään luopumatta ja näyttää esimerkkiä juniorikiekkoilijoille ja muille kiekkoseuroille. Suomalainen biokaasu on hyvä vaihtoehto fossiiliselle polttoaineelle liikenteessä, sillä biokaasun tuotanto tukee kotimaista teollisuutta ja se tuotetaan jätteistä ja tähteistä”, tutkija Teemu HelonheimoSuomen ympäristökeskuksesta sanoo.

Polttoaineen valinnalla on merkitystä

Liiga-SaiPa Oy:n markkinointijohtaja Jussi Viljakaisen mukaan ympäristöasiat ovat SaiPan toiminnassa esillä yhä enemmän.

”SaiPa haluaa tukea Lappeenrannan kaupungin pyrkimystä olla Suomen ilmastopääkaupunki. Pyrimme vähentämään ympäristön kuormittamista omalta osaltamme sekä pienillä että suurilla valinnoilla. On iso merkitys, mitä polttoainetta käytämme joukkueen ajoneuvoissa, ja biokaasu on meille luontevin ja helpoin valinta. Keltamusta sydän voi olla myös vihreä!”, Viljakainen sanoo.

Viljakaisella oli kaasuauto käytössä jo ennen yhteistyösopimusta. ”Olen ajanut kaasuautolla nyt jo yli vuoden ajan ja olen ollut todella tyytyväinen sekä autoon että alhaisiin polttoainekustannuksiin. Kilometrejä mittariin on kertynyt noin 50 000 ja näistä suurimman osan olen ajanut kaasulla”, hän sanoo.

Kaasuautoilu on kannattavaa

Kaasuauton hinta on nykyään samaa luokkaa perinteisten autojen kanssa, ja lisäksi biokaasulla ajaminen on noin kolmanneksen edullisempaa bensa-autoiluun verrattuna. Koska autossa on kaasutankin lisäksi myös bensatankki, auton toimintasäde on pitkä eikä matkanteko ole täysin riippuvainen kaasupisteen läheisyydestä. Mikäli kaasu loppuu kesken ajon, vaihtaa auto automaattisesti bensiinille. Kaasuntankkauspisteitä on Suomessa jo yli 40 ja niitä tulee jatkuvasti lisää.

”Kaasuautolla ajaminen on helppo ympäristöteko, koska se ei lisää kustannuksia vaan päinvastoin. Biokaasulla ajettaessa sekä kustannukset että päästöt ovat bensa-autoiluun verrattuna vähäisemmät”, Viljakainen muistuttaa.

Kaasuautoilu ei vaadi uuden auton ostamista, vaan kuluttaja voi muuntaa perinteisen autonsa kaasukäyttöiseksi. Tähän on mahdollista hakea muuntotukea, joka kattaa osan muutostyön kustannuksista.

Kaupunki mukana biokaasutalkoissa

Myös Lappeenrannan kaupunki kertoi hiljattain hankkivansa kaupunkiliikenteeseen kaksi biokaasulla kulkevaa kaasubussia.

”Lappeenrannan kaupungin strategiassa on tavoitteena vähentää liikenteen päästöjä 50 prosentilla vuoteen 2030, ja tämä on yksi selkeä askel sen toteuttamiseksi”, kertoo Lappeenrannan kaupungininsinööri Olli Hirvonen.

Lappeenrannan kaupunki on ollut mukana Kohti hiilineutraalia kuntaa (Hinku) -verkostossa vuodesta 2014. Hinku-verkoston päätavoitteena on hiilineutraalisuus, eli kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 80 prosentilla vuoden 2007 tasosta viimeistään vuoteen 2030 mennessä. Jäljelle jäävät päästöt on kompensoitava.

Lappeenrannan kaupunki on myös vahvasti mukana Suomen ympäristökeskuksen koordinoimassa kuusivuotisessa ilmastonmuutoksen hillintää edistävässä EU Life IP Canemure (Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia) -hankkeessa. Lappeenranta toimii hankkeessa muun muassa Etelä-Karjalan aluekoordinaattorina.