Koronakriisin jälkeinen taloudellinen elvytys luo uusia mahdollisuuksia toteuttaa ilmastonmuutoksen hillintään vaadittuja uusiutuvan energian investointeja. Elvytysrahaa tullaan kohdentamaan kotitalouksille ja yrityksille, mutta myös kunnille, joille taloudellinen tuki on tärkeää päästövähennysten toteuttamisessa.
Kuntien ilmastotyössä uusiutuvan energian ratkaisut ovat keskeisessä roolissa. Uusiutuvan energian teknologioiden nopea kehitys viime vuosina on edesauttanut kuntien päästövähennystyötä. Samalla kun teknologisten ratkaisujen hinnat ovat laskeneet, myös niiden ominaisuudet ovat kehittyneet paremmiksi.
Yksi kehityksen pääajureista on ollut ilmastonmuutoksen hillinnän aikaansaama vähähiilisten energiantuotantomuotojen lisäkysyntä. Kuntien budjettirajoitteesta johtuen on erityisen tärkeää tuottaa puolueetonta tietoa kustannustehokkaimmista päästövähennystoimenpiteistä. Investoinnit tulee toteuttaa järjestelmällisesti siten, että samalla rahalla saadaan aikaan suurin päästövähennys.
Uusiutuva energia on sijoitus tulevaisuuteen
Taloudellisesta näkökulmasta katsottuna uusiutuvan energian investoinnit ovat sijoituksia, joilla saavutetaan suhteellisen riskitön tuotto pitkälle tulevaisuuteen. Investointien mukanaan tuomilla taloudellisilla säästöillä voidaan parantaa palveluntarjontaa tai vaihtoehtoisesti laskea kunnallisveroastetta.
Esimerkiksi Hinku-kunta Ii on tuonut esille päästövähennystoimenpiteiden mukanaan tuomia tuloja ja säästöjä. Kuntalaisten näkökulmasta voi olla vaikea hahmottaa kuntataloudellisia vaikutuksia, koska vaihtoehtoinen kehityspolku ilman tehtyjä uusiutuvan energian investointeja on jäänyt kokematta. Viestinnällä on tämän tiedon levittämisessä tärkeä rooli.
Välittömien säästöjen ja tulojen lisäksi uusiutuvan energian investointien kannattavuustarkasteluun voidaan sisällyttää myös laajemmalle aluetalouteen heijastuvat välilliset positiiviset talousvaikutukset. Aurinkopaneeli-, ilmalämpöpumppu- tai maalämpöpumppuhankinnat työllistävät, mikäli asennustyö voidaan hankkia kunnan alueelta. Tuulivoimainvestointeihin vaaditut maanrakennus- ja sähkötyöt hankitaan pääasiassa hankealueen läheltä, mikä luo paikallista arvonlisää ja työllisyyttä. Tuulivoimainvestointeihin liittyy myös merkittäviä kiinteistöverotuloja. Investoinnit voivat saada aikaan myös täysin uutta yritystoimintaa, mikä lisää kuntaan jäävää verokertymää yhteisö- ja tuloveroina.
Kuinka tehokkaasti investoinnit työllistävät ja vähentävät päästöjä?
Canemure-hankkeessa arvioitiin alueellisia uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoon vaadittujen investointien toteuttamisesta seuraavia välittömiä ja välillisiä työllisyysvaikutuksia sekä uusiutuvan energian päästövähennyspotentiaaleja. Tutkimuksessa tarkasteltiin kaikkien Manner-Suomen maakuntien maalämpö- ja ilmalämpöpumppujen, aurinkoenergian sekä tuulivoiman potentiaaleja. Tarkastelussa maakuntien välisiä eroja aiheuttavat sääolosuhteet sekä aluetalouksien rakenteet. Esimerkiksi auringon säteilyolosuhteet ovat suotuisammat etelässä ja aluetalousvaikutukset ovat tyypillisesti suurempia elinkeinorakenteeltaan monipuolisemmissa maakunnissa.
Tarkastelluista uusiutuvan energian vaihtoehdoista yksi nousi ylitse muiden sekä päästövähennysten että aluetaloudellisten vaikutusten näkökulmasta: maalämpöpumput öljylämmitteisiin kohteisiin. Öljylämmityksestä luopuminen ja siirtyminen sähköön sekä ilmaisenergiaa hyödyntävään lämmitysmuotoon on järkevää sekä taloudellisesta että päästöjen näkökulmasta.
Myös tuulivoimainvestoinneilla voidaan saavuttaa merkittäviä kuntataloudellisia hyötyjä ja vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Sen sijaan aurinkoenergia ei ole erityisen tehokas päästöjen vähentäjä sen tuotannon keskittyessä kesään, jolloin sähköntuotannon päästöt ovat muutenkin alhaiset.
Uusiutuvan energian työllistävyyden ja päästövähennysten kustannustehokkuuden vertailu
Uusiutuvan energian päästövähennysten hinnat sekä työllisyysvaikutukset. Teknologiakohtaiset pisteet esittävät Manner-Suomen 18 maakuntaa. © SYKE
Aluetalouden dynamiikan ja elinkaaristen ympäristövaikutusten huomiointi vaatii kehitystyötä
Investointien arvioinnissa tulee muistaa, että tietyllä sektorilla tehdyt investoinnit voivat poissulkea investointeja muualla kansantaloudessa. Canemure-hankkeen tutkimuksessa lasketut työllisyysvaikutukset kuvaavat uusiutuvan energian käyttöönotosta seuraavia bruttotyöllisyysvaikutuksia, joiden laskennassa ei huomioida syrjäytysvaikutuksia muilla talouden sektoreilla.
Tutkimuksessa keskityttiin investoinnin aikaisiin työllisyysvaikutuksiin sekä käytönaikaisiin päästövähennyksiin. Kuitenkin kaikenlainen taloudellinen aktiviteetti, myös uusiutuvan energian investointien toteuttaminen, aiheuttaa kasvihuonekaasupäästöjä. Elinkaaristen päästöjen laskenta onkin tärkeää vedettäessä johtopäätöksiä uusiutuvan energian nettopäästövähennyksistä. Koska päästövähennystavoitteet ovat globaaleja, tietoa tarvitaan myös tuontihyödykkeisiin liittyvistä päästöistä.
Tulevina vuosina Canemure-hankkeen aluetalousmallinnukseen kehitetään ympäristölaajennukset, mikä mahdollistaa ympäristövaikutusten arvioinnin entistä monipuolisemmin.
Santtu Karhinen, tutkija, Suomen ympäristökeskus
Lisää aiheesta