Tutustu: Database content and methods
Miksi tietokanta on tehty?
Suomessa ei ole aiemmin ollut avoimesti saatavilla olevia tietoja rakennustuotteiden ja rakentamisen päästöistä. Sen vuoksi on tehty kansallinen tietokanta mahdollistamaan rakennusten hiilijalanjäljen ja hiilikädenjäljen laskentaa. Näitä laskelmia tarvitaan, kun rakennusten vähähiilisyyttä aletaan ohjata lainsäädännöllä vuoteen 2025 mennessä.
Ympäristöministeriön kehittämä rakennusten vähähiilisyyden arviointimenetelmä on ollut rakennushankkeiden testattavana vuodesta 2019. Uudistuvassa maankäyttö- ja rakennuslaissa annetaan vähähiilistä rakentamista edistäviä säädöksiä esimerkiksi rakennusten ilmastoselvityksestä sekä digitaalisiin tietomalleihin perustuvasta suunnittelusta.
Mitä tietokanta sisältää?
Tietokannasta selviää muun muassa
- rakennustuotteiden hiilijalanjälki
- rakennustuotteiden hiilikädenjälki
- rakennustuotteiden kierrätyksen ja hyödyntämisen skenaariot elinkaaren lopulla
- hukkaprosentit työmaalla
- usein vaihdettavien tuotteiden tekniset käyttöiät
- kuljetuksen päästötietoja
- rakentamisen päästötietoja
- eri energiamuotojen päästötietoja ja niiden hiilijalanjäljen kehityksen skenaariot tuleville vuosikymmenille
- jätteenkäsittelyn päästötietoja
Tietokanta sisältää ainoastaan yleisiä ja tyypillisiä suomalaista rakentamista kuvaavia tietoja. Se ei sisällä yksittäisten tuotteiden tai yritysten tietoja.
Kenelle se on tehty? Kuka sitä käyttää?
- Suunnittelijat (arkkitehti, rakenne, talotekniikka)
- Rakennusliikkeet
- Rakentamisen ympäristökonsultit
- Tutkijat
- Kustannuslaskijat
- Tuotevalmistajat
- Hankejohto
Kuka sen on tehnyt?
Tietokannan on tehnyt Suomen ympäristökeskus (Syke) tiiviissä yhteistyössä rakennusalan asiantuntijoiden kanssa. Toimeksiantaja on ympäristöministeriö.
Maksaako käyttö?
Ei maksa. Tietokannan käyttö käyttöliittymän kautta sekä tiedon käyttö tarjottavien rajapintojen kautta on ilmaista.
Miten tietokanta on tehty ja mihin sen tiedot perustuvat?
Tietokannan tiedot on laadittu yhteistyössä ympäristöasiantuntijoiden ja rakennusalan ammattilaisten kanssa. Tietokannan tekemiseen on osallistunut yli 100 asiantuntijaa ja ammattilaista.
Tietokanta perustuu olemassa olevaan julkiseen tietoon ja se on koottu eri lähteistä, pääasiassa ympäristöselosteista (muun muassa RTS EPD, EPD Norge, Environdec, IBU, tarvittaessa muu geneerinen data, esimerkiksi ÖkobauDat, ICE, VTT, IVL). Tämän pohjalta on tehty vertailua, valintaa ja keskiarvojen laskentaa. Mukana ovat olleet eri tuoteryhmien teollisuuden asiantuntijaryhmät.
Rakentamisen, kuljetuksen, purkamisen ja jätteenkäsittelyn tiedot perustuvat pääasiassa suomalaisiin tilastoihin ja tutkimuksiin. Tietokantaa on tehty yhdessä ruotsalaisten viranomaisten ja asiantuntijoiden kanssa.
Mitä käytännössä tarkoittaa, että tietokanta on tehty yhdessä Ruotsin kanssa?
Pohjoismaiset rakentamisesta vastaavat ministerit ovat sopineet, että vähähiilisen rakentamisen tulevaa lainsäädäntöä ja siihen liittyvää kehitystyötä pyritään harmonisoimaan. Tämä helpottaa rakentamisen liiketoimintaa pohjoismaiden välillä.
Suomi ja Ruotsi ovat suunnitelleet yhdessä tietorakenteen ja käyttöliittymän ja julkaisevat ne ensimmäisenä. Muilta Pohjoismailta on haettu palautetta ja informoitu työn eri vaiheista. Tavoitteena on yhteinen formaatti sovelluskehittäjien rajapinnassa, avoin tiedonvaihto ja vertailu sekä parhaiden käytäntöjen jako.
Mihin tietokannan tietoja käytetään? Tuoko tietokanta uusia velvoitteita?
Tietokanta ei tuo mukanaan uusia velvoitteita. Se kuitenkin mahdollistaa tulevan vähähiilisen rakentamisen säädösohjauksen.
Tarkoituksena on, että jo lähivuosina rakennusluvan saamisen edellytyksenä olisi ilmastoselvityksen laatiminen. Ilmastoselvityksestä kävisivät ilmi rakennuksen haitalliset ja hyödylliset vaikutukset ilmastoon, eli rakennuksen hiilijalan- ja kädenjälki. Niiden laskemisessa käytettäisiin rakentamisen päästötietokannan tietoja tai vaihtoehtoisesti rakennustuotteiden ympäristöselosteita. Ilmastoselvitys tulisi laatia myös luvanvaraisista korjaushankkeista.
Ilmastoselvitystä koskevat säädökset on tarkoitus antaa maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksen yhteydessä. Lue lisää lakiuudistuksesta: www.mrluudistus.fi
Säädöskehityksen lisäksi tietokanta tarjoaa tietoa tutkimuksen ja tuotekehityksen tarpeisiin.
Löytyykö tietokannasta kaikki Suomessa käytössä olevat rakennustuotteet?
Tietokanta sisältää tärkeimmät rakennustuotteet, muttei kata jokaista mahdollista tuotetta. Tietokannassa on pyritty kattamaan laskennan kannalta tärkeimmät geneeriset tuotteet, palvelut ja prosessit. Tietokannan kattavuutta kehitetään tulevaisuudessa tarpeiden mukaan.
Miten saan tuotteeni mukaan tietokantaan?
Tietokantaan ei tallenneta yksittäisten tuotteiden tietoja. Tietokanta sisältää vain yleisluontoisia eli geneerisiä tuotetietoja. Tietokanta ei sisällä yksittäisten tuotteiden ympäristöselosteita.
Pitääkö minun toimittaa tuotteestani tiedot johonkin?
Tietokantaan ei tallenneta yksittäisten tuotteiden tietoja. Tietokanta pitää sisällään vain yleisluontoisia eli geneerisiä tietoja tuotteista ja rakentamisen prosesseista.
Miten usein tietokannan tietoja päivitetään?
Vähintään kerran vuodessa saadun palautteen perusteella.
Mikä on tietokannan jatkokehityksen aikataulu?
Keväällä 2021 haetaan palautetta teknisestä toteutuksesta ja tietosisällön liitettävyydestä. Saadun palautteen perusteella rakennetaan lopullinen tuotantoympäristö. Sisällön ensimmäinen päivitys tehdään syksyllä 2021 kerätyn palautteen perusteella.
Miten tietokantaa kehitetään jatkossa? Miten pääsee mukaan vaikuttamaan?
Palautetta kerätään jatkuvasti. Kohdennetun palautteen keräämisen lisäksi järjestetään tarvittaessa keskustelutilaisuuksia. Keväällä 2021 keskitytään tekniseen toteutukseen ja liitettävyyteen.