© Helsingin kaupungin asunnot Oy (Heka)
Konkreettisia kokemuksia esimerkiksi hiilijalanjälkilaskennan, energiaoptimoinnin ja kiertotalousratkaisujen käytöstä peruskorjauksissa on vielä vähän. Helsingin kaupungilla kartoitettiin ja kokeiltiin erilaisia ilmasto- ja kiertotaloustavoitteet huomioivia vaihtoehtoja peruskorjaushankkeessa Kontulassa, jolla haluttiin lisätä kaupunkitasoista ymmärrystä vähäpäästöisestä ja resurssiviisaasta korjausrakentamisesta.
Jo hankesuunnitteluvaiheessa tehdään päästöjen kannalta tärkeitä päätöksiä, jotka vaikuttavat hankkeen liikkeellelähtöön, tarkasteltaviin vaihtoehtoihin ja rakentamisen kustannuksiin esimerkiksi energiaratkaisujen päivittämisen osalta. Tästä syystä erityisesti uudet tavoitteet tulee huomioida mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Helsingin kaupungin asuntojen (Heka) vuokratalokohteen Kontulankaari 11:n peruskorjauskorjaushankkeessa onnistuttiin kytkemään ilmasto- ja kiertotavoitteet jo hankesuunnitteluun ja siitä varsinaiseen suunnitteluprosessiin. Näin tavoitteita vastaavat konkreettiset toimet saadaan vietyä myös peruskorjauksen toteutukseen.
Tästä hankkeesta saatuja oppeja ja kokemuksia tullaan hyödyntämään myös tulevissa peruskorjaushankkeissa. Hyviä käytäntöjä ja haasteita tarkastellaan myös kaupungin kehitystyössä, kuten esimerkiksi Hekalla on parhaillaan käynnissä olevassa HELENA-hankkeessa sekä kesällä 2021 käynnistetyn rakentamisen kiertotalousklusterin toiminnassa.
”Ensi vaiheessa rakentamiseen keskittyvän kolmivuotisen toiminnan aikana tuemme konkreettisia alaa edistäviä hankkeita. Kontulankaaren hanke antoi meille paljon tietoa siitä, millaisia haasteita meidän pitää yhdessä ratkaista. Toivotamme kaikki kiertotalouden edistämisestä kiinnostuneet alan toimijat mukaan klusterin toimintaan!”, kertoo Helsingin kiertotalouden klusteriohjelman projektipäällikkö Mira Jarkko.
Hankesuunnitteluvaiheen energiaoptimointi vähähiilisen toteutuksen keskiössä
Kun halutaan vähentää olemassa olevan rakennuskannan lämmitysenergian kulutusta, energiatehokkuutta parantavat peruskorjaukset ovat paitsi merkittäviä myös kustannustehokkaita päästövähennystoimenpiteitä pitkällä aikavälillä tarkasteltuna. 1970-luvun taitteessa valmistuneessa Kontulankaari 11:n peruskorjauksessa tavoiteltiin kustannustehokkainta ratkaisua, jolla kohteen energiatehokkuus paranisi merkittävästi ja elinkaaren hiilijalanjälki pienenisi. Hankesuunnitteluvaiheen aikana suoritettiin energiaoptimointi MOBO-monitavoiteoptimointityökalua hyödyntäen ja elinkaaren hiilijalanjälkilaskenta Ympäristöministeriön rakennusten vähähiilisyyden arviointimenetelmän mukaisesti.
Tavoitteena on, että korjauksen jälkeen rakennusten energiatehokkuus nousee vähintään 32 % rakentamisvaiheesta korjauksen jälkeiseen tilanteeseen. Energiaoptimoinnilla hankesuunnitelmaa ohjaavaksi kustannustehokkaimmaksi ratkaisuksi valittiin ilmanvaihtojärjestelmän muuttaminen tulo-/poistoilmanvaihdoksi yhdistettynä kaukolämpö- ja maalämpöjärjestelmään. Oikein ajoitettu energiaoptimointi auttaa saavuttamaan merkittäviä päästösäästöjä ja tässä hankkeessa suositellulla ratkaisulla saavutettaisiin nykytilanteeseen verrattuna 1 620 t CO2-ekv pienempi hiilijalanjälki.
Myös kiertotaloutta haluttiin edistää ja suunnitteluvaiheessa toteutettiin kevennetty purkukartoitus eli uudelleenkäyttöselvitys ja -suunnitelma, jonka lisäksi pureuduttiin keittiön kiintokalusteiden ja parvekelasien uudelleenkäyttömahdollisuuksiin yhteistyössä HYPPY-hankkeen kanssa Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijoiden projektitöinä. Uudelleenkäyttöselvityksen pohjalta kylmälaitteita tullaan ohjaamaan uudelleenkäyttöön yhteistyössä Kierrätyskeskuksen kanssa. Parvekelasien osalta edellytetään, että urakoitsija toimittaa ne kierrätettäväksi materiaalina. Leca-soraa voidaan todennäköisesti hyödyntää maarakentamisessa. Lisäksi peruskorjauksessa pyritään hyödyntämään ympäristömerkittyjä tuotteita kokonaiskustannusten salliman rajan puitteissa.
Tutustu tarkemmin hankintaan
Lisää aiheesta