Uutinen 5.11.2021 klo 12.48
Ingannevan ruokohelpipelto Ruukissa. © Sanna Saarnio
Luonnonvarakeskus testaa Canemure-osahankkeessaan tehokasta turvepeltojen kasvihuonekaasupäästöjen vähenemiskeinoa, kosteikkoviljelyä, Suomen olosuhteissa. Hankkeessa edistetään myös kosteikkoviljeltyjen tuotteiden markkinoita saattamalla viljelijöitä ja alan yrityksiä yhteen.
Maataloudesta lähtöisin olevista kasvihuonekaasupäästöistä suurin osa on peräisin maaperästä. Erityisesti turvepelloissa on merkittävä päästövähennyspotentiaali, sillä jopa 53 prosenttia maatalouden päästöistä on peräisin turvemailta ja maamme viljelymaista noin 12 prosenttia on turvemaita.
Kun turvepeltoja kuivataan ja muokataan, maaperään pääsee happea ja hajoavasta turpeesta vapautuu dityppioksidia ja hiilidioksidia, jotka lämmittävät ilmastoa.
”Turvepeltojen päästöjä voidaan hillitä vähentämällä hapen saatavuutta maaperässä, sillä turpeen hajoaminen on paljon hitaampaa hapettomassa tilassa. Luonnonsuolla karikkeen ja turpeen hajoaminen on hidasta, sillä ne ovat luontaisesti märkiä alueita”, sanoo tutkija Sanna Saarnio Lukesta. ”Käytännössä vähähappiset olot voidaan luoda pellolla vettämällä eli nostamalla vedenpintaa esimerkiksi säätöpatojen tai -salaojien avulla.”
Kosteikkoviljely mahdollistaa turvepeltojen maatalouskäytön
Lukessa tutkitaan vapaaehtoisten viljelijöiden pelloilla Pohjois-Pohjanmaalla ensimmäisenä Suomessa peltomittakaavassa kosteikkoviljelyä, joka mahdollistaisi turvepeltojen taloudellisen käytön ja vähentäisi niiden päästöjä. Yhdellä koepellolla kasvatetaan ruokohelpeä ja toisella on kasvatettu nurmea tilan tuotantoeläinten rehuksi.
Ruokohelpeä voidaan käyttää esimerkiksi energiakasvina sekä kuivikkeeksi tai rehuksi tuotantoeläimille. Kosteikkoviljelyssä olevilla pelloilla voidaan kasvattaa myös esimerkiksi pajua energiakäyttöön tai viljellä marjoja. Ruokohelvestä ja järviruo’osta voidaan valmistaa kasvualustoja korvaamaan turvepohjaisia alustoja.
Kosteikkoviljelyn edellytys on, että pellon vesitasoa voidaan säädellä padoilla tai salaojilla esimerkiksi peltotöiden ajaksi.
Maanviljelijä Tapani Yrjänä viljelee rehua kasvavaa koepeltoa tilallaan. ”Pellosta ei aiemmin saatu kunnolla satoa. Ennen koetoimintaa aiemmin riistapeltona toiminut pelto uudelleenojitettiin, jotta pelto saataisiin tuottamaan satoa. Ojituksen jälkeen sille kylvettiin nurmea. Pellolta saadaan nyt lihakarjallemme rehua, joka soveltuu erityisesti emolehmille. Sato korjataan keskikesällä siten, että vedenpintaa lasketaan korjuun ajaksi”, kertoo Yrjänä. ”Kosteuden säätö on tärkeää, jotta sato saadaan korjattua pelloilta ja pellon biologinen toiminta pysyy kunnossa.”
Kaupallisia mahdollisuuksia kartoitetaan
Kosteikkoviljelyä ei vielä harjoiteta Suomessa laajasti kaupallisessa mittakaavassa. ”Tavoitteena on löytää entistä parempia markkinoita ja käyttökohteita kosteikkoviljeltäville kasveille. Markkinoille on potentiaalia enemmän kuin osasimme aiemmin kuvitella”, pohtii Saarnio.
”Yhteistyökumppaneita kartoitetaan parhaillaan. Esimerkiksi osmankäämin siemenhöytyvät sopisivat vaateteollisuuteen raaka-aineeksi ja ennakkoluulottomat viljelijät ovat kokeilleet osmankäämin hyödyntämistä ruoka-aineena.”
Keski-Euroopassa kosteikkoviljelytuotteille on jo pidemmälle jalostettuja markkinoita, joten oppia saadaan myös sieltä. Erityisesti biomassan käyttäminen rakennusmateriaalina on yksi kiinnostava kehittämiskohde.
”Myös tukijärjestelmää on rakennettava uusien viljelymenetelmien ympärille. Jo tälläkin hetkellä säätösalaojitukseen saa maataloustukia, joita voi käyttää myös peltojen vettämiseen. Monet kosteikkoviljelyssä käytetyt lajit ovat jo nyt tukikelpoisia", kertoo Saarnio.
Säätösalaojakaivon asennus © Sanna Saarnio
Vaihtoehtona pellon palauttaminen suobiotoopiksi
Turvepelto on mahdollista myös palauttaa suobiotoopiksi vettämällä. Ilmastohyötyjen lisäksi toimenpiteellä tuetaan luonnon monimuotoisuutta ja tasataan tulvia. ”Luonnontilaan palauttaminen sopisi erityisesti jo valmiiksi käytöstä poistetuille viljelykelvottomille turvepelloille, joten toiminta ei siten vähentäisi viljelyalaa”, muistuttaa Saarnio.
Suomessa on tehty yksi kokeilu turvepellon ennallistamisesta lettosuon kasvupaikaksi Metsähallituksen toimesta. Ennallistamisen mahdollisuuksia tuleekin selvittää jatkossa enemmän.
Uusi opas turvepeltojen ilmastotoimiin
Luke on julkaissut viljelijöille ja maatalousneuvojille tarkoitetun oppaan turvepeltojen vettämisestä kosteikkoviljelyyn ja ennallistamiseen suoksi. "Oppaan avulla pääsee alkuun, mutta viljeltäviin kasveihin ja käytännön toimiin on toki perehdyttävä tarkemmin. Toivon, että opas herättää kiinnostuksen aiheeseen. Työstämme oppaasta perusteellisemman version myöhemmin Canemure-hankkeen aikana”, sanoo Saarnio.
Lisäksi Luke selvittää hankkeessa kosteikkoviljelyn vaikutuksia turvepeltojen kasvihuonekaasupäästöihin.
Lisää aiheesta
Lisätietoja:
- tutkija Sanna Saarnio, Luke, sanna.saarnio@luke.fi