Uutinen 24.10.2024 klo 7.00
© Adobe Stock
Suomen ympäristökeskuksen laatimalla työkalulla voidaan laskea, että metsien hiilinielu on Suomen virallisissa skenaarioissa merkittävästi yliarvioitu. Aiemman VN TEAS HIISI -hankkeen arvion mukaan Suomen ilmastolakiin kirjattu hiilineutraaliustavoite vuoteen 2035 mennessä saavutettaisiin noin 80 miljoonan kuutiometrin (Mm3) runkopuun hakkuukertymällä. Tuoreen arvion mukaan hiilineutraalius saavutettaisiin noin 60–62 Mm3:n runkopuun hakkuukertymällä, mikäli maankäyttösektorilta edellytettäisiin noin 21 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia (Mt CO2-ekv.) suuruista nettonielua ja muilla maankäyttösektorin osa-alueilla ei edetä päästöjen vähentämisessä perusskenaarioita enemmän. Tiedot perustuvat vertaisarviointiin lähetettyyn käsikirjoitukseen, joka on julkisesti saatavilla.
Suomen ilmastolaissa määritellyistä päästövähennyspoluista voidaan päätellä, että maankäyttösektorin tulisi olla noin -21 Mt CO2-ekv. suuruinen nettonielu vuoteen 2035 mennessä, jotta hiilineutraalius voidaan saavuttaa. Jos päästöjä onnistutaan vähentämään ilmastolaissa edellytettävää tasoa enemmän, vaaditaan hiilineutraaliuden saavuttamiseen vastaavasti pienempää maankäyttösektorin nielua.
Vuosina 2021 ja 2022 Suomen maankäyttösektori on ollut noin 4 Mt CO2-ekv. suuruinen päästö. Keskeinen maankäyttösektorin kasvihuonekaasutulokseen vaikuttava tekijä on metsien hiilinielu, joka on viime vuosina pienentynyt merkittävästi.
Metsien simulointimalleissa käytetään usein erilaisia menetelmiä kuin kasvihuonekaasuinventaareissa. Tästä seuraa epäsuhta ennalta arvioidun metsien hiilinielun ja toteutuvan metsien hiilinielun välille. Ilmastotavoitteiden seurannassa nojaudutaan kasvihuonekaasuinventaareihin, joten on hyvin oleellista, että metsänielun kehitysarviot ovat johdonmukaisia inventaarin kanssa.
Kesäkuussa 2024 julkaistiin VN TEAS PEIKKO -hankkeen loppuraportti, jossa on esitetty Suomen kasvihuonekaasupäästöjen ja -poistumien kehityskulut kolmessa erilaisessa skenaariossa nykyisillä energia- ja ilmastopoliittisilla toimilla (ns. WEM-skenaariot).
PEIKKO-hankkeen skenaariotulosten mukaan Suomi ei saavuta ilmastolakiin kirjattua hiilineutraaliustavoitetta vuoteen 2035 mennessä. Skenaariotulosten mukaan lisätoimien tarve oli 16–19 Mt CO2-ekv. skenaarioissa, joissa puuston vuotuinen hakkuukertymä nousi 82 Mm3:iin ja 2 Mt CO2-ekv. skenaariossa, jossa puuston hakkuukertymä oli 70 Mm3 kaudella 2029–2038. Loppuraportin johtopäätöksissä on kerrottu, että oletetuilla hakkuumäärillä toteutuva metsänielu saattaa jäädä huomattavasti laskelmissa arvioitua pienemmäksi. Raportissa on arvioitu käyttämällä metsämaan CO2-nielun ja hakkuukertymän välistä riippuvuussuhdetta, että metsien hiilinielu jää tarkastelluissa skenaarioissa 8-12 Mt CO2-ekv. arvioitua pienemmäksi vuonna 2035.
Suomen ympäristökeskuksen tutkijoiden vertaisarvioitavaksi lähettämän käsikirjoituksen laskentatyökalulla päädytään hyvin samankaltaiseen päätelmään: metsämaan hiilinielu jää noin 11 Mt CO2-ekv. pienemmäksi vuonna 2035 kuin VN TEAS PEIKKO -hankkeen skenaarioissa on laskettu vastaavilla hakkuukertymillä. Työkalu laskee elävän puuston, kivennäismaiden ja orgaanisten maiden kasvihuonekaasutaseet erikseen hyödyntämällä kasvihuonekaasuinventaarion menetelmiä sekä tilasto- ja skenaariotietoa. Työkalu toistaa uusimman kasvihuonekaasuinventaarion tulokset tarkasti, keskimäärin 4 prosentin virheellä metsien vuotuisessa hiilinielussa.
Toistaiseksi ei ole esitetty eri talouden sektorit kattavaa skenaariota, jossa Suomi saavuttaisi hiilineutraaliuden vuoteen 2035 mennessä ja jossa metsämaan nieluarvio olisi johdonmukainen kasvihuonekaasuinventaarin kanssa.
Lue lisää
Lisätietoja
- Dosentti, johtava tutkija, Sampo Soimakallio, Suomen ympäristökeskus, p. 029 525 1803, etunimi.sukunimi@syke.fi
- Tutkija Fredric Mosley, Suomen ympäristökeskus, p. 029 525 2368, etunimi.sukunimi@syke.fi
- Tutkija Jari Niemi, Suomen ympäristökeskus, p. 029 525 1004, etunimi.sukunimi@syke.fi