© Roosa Komokallio
Miten Suomen yhteiskunta, energiatalous sekä kasvihuonekaasupäästöt ja -poistumat kehittyvät vuoteen 2055 mennessä? Tutkijat ja sidosryhmät kokoontuivat pohtimaan aihetta pitkän aikavälin ilmastosuunnitelman skenaariotyöpajaan keskiviikkona 29.1.2025 Helsingissä. Työpajan tuotoksena syntyneitä skenaariokuvauksia hyödynnetään pitkän aikavälin ilmastosuunnitelman skenaariolaskelmissa kevään aikana.
Tilaisuuden järjesti Puhtaan energiajärjestelmän siirtymä (REPower-CEST) -hankkeen ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) REPower-hankkeen välinen KEITO-yhteistyö.
Työpajan aluksi kuultiin työ- ja elinkeinoministeriön teollisuusneuvos Petteri Kuuvan terveiset energia- ja ilmastostrategiatyöstä. Ympäristöneuvos Magnus Cederlöf ympäristöministeriöstä puolestaan kertoi keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman (KAISU) valmistelutilanteesta.
Erilaisia polkuja kestävään ja oikeudenmukaiseen siirtymään
Johtava tutkija Sampo Soimakallio Suomen ympäristökeskuksesta kertoi REPower-CEST-hankkeessa valmisteltavasta tiekartasta puhtaan energian kestävän ja oikeudenmukaisen siirtymän toteuttamiseksi Suomessa vuoteen 2035 mennessä. Hanke tekee yhteistyötä Luken REPower-hankkeen kanssa, joka puolestaan tuottaa tiekartan uusiutuvan energian kehittyvistä järjestelmistä osana Suomen energiajärjestelmää.
Avaussession lopuksi VTT:n johtava tutkija Tiina Koljonen ja Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Tarja Silfver esittelivät KEITO-hankeyhteistyön alustavia tuloksia. Yhteistyössä tuotetaan skenaariolaskelmia, jotka sisältävät sekä nykyisiä politiikkatoimia (WEM) että yhdessä ministeriöiden kanssa määriteltyjä lisätoimia (WAM). Skenaariolaskelmat tarjosivat työpajan osallistujille taustatietoa pitkän aikavälin ilmastosuunnitelman skenaarioiden muodostamista varten. Alustavien skenaariolaskelmien mukaan lisätoimia tarvitaan sekä EU:n vuoteen 2030 ulottuvien energia- ja ilmastovelvoitteiden että Suomen kansallisen ilmastolain mukaisten tavoitteiden saavuttamiseksi.
Lisätoimilla vauhtia ilmastotyöhön
Lisätoimia sisältävän WAM-skenaarion mukaisilla lähtöoletuksilla Suomen kasvihuonekaasupäästöt laskisivat ja voisivat saavuttaa 60 prosentin päästövähennyksen vuoden 1990 päästötasoon verrattuna. Taakanjakosektorilla (rakennusten erillislämmitys, työkoneet, maatalous, liikenne ja jätehuolto ja F-kaasut) tarvitaan kuitenkin lisätoimia laskelmissa oletettujen lisäksi, jotta EU:n Suomelle asettama 50 prosentin päästövähennystavoite vuoden 2005 tasoon verrattuna saavutettaisiin. Haasteita on kuitenkin erityisesti maankäyttösektorilla, jolle WAM-skenaariota ei ollut vielä laskettu. WEM-skenaariossa maankäyttösektori muuttuu merkittäväksi päästölähteeksi laskelmissa oletetuilla hakkuumäärillä, jolloin kansallisessa ilmastolaissa asetettu hiilineutraalisuustavoite jää ilman merkittäviä lisätoimia kauaksi.
Intensiiviseen puolen päivän skenaariotyöpajaan osallistui lähes 80 sidosryhmien edustajaa ministeriöistä, virastoista, liitoista, yhdistyksistä, tutkimuslaitoksista sekä yrityksistä. Työ jatkuu siten, että tutkijat laativat työpajan annista laskennalliset skenaariokuvaukset. Kevään aikana on suunnitteilla järjestää toinen vastaava työpaja pitkän aikavälin ilmastosuunnitelman vaatimista toimenpiteistä tarkasteltavissa skenaarioissa.
Kirjoittajat: Minna Halonen (VTT), Tiina Koljonen (VTT), Sampo Soimakallio, (Syke)
Lue lisää Puhtaan energiajärjestelmän siirtymä -hankkeesta