Loppukesän Canemure-päivillä 16.-17.8.2023 kuultiin kuntien ja alueiden ilmastotyön viimeisimpiä tuloksia ja keskusteltiin ilmastoviestinnästä. Helsingin ydinkeskustassa järjestetyssä konsortiokokouksessa oli mukana 40 osallistujaa Canemuren osahankkeista ja aluekoordinaatioryhmistä.
Canemure-päivät avasi hankkeen vastuullinen johtaja Jyri Seppälä. Seppälä keskittyi puheenvuorossaan avaamaan ilmastonmuutoksen hillinnän poliittista toimintaympäristöä. Vaikka viime vuosien yhteiskunnalliset ja terveydelliset kriisit ovat siirtäneet huomiotamme muualle, ei ilmastonmuutos ole kadonnut minnekään. Suomi on edelleen kaukana EU:n päästötavoitteista, ja tekemistä riittää erityisesti maankäyttösektorin ja liikenteen osalta. Canemuressa on kuitenkin saatu aikaan näyttöjä käytännön ilmastotoimien edistämisestä. On tärkeää, että hankkeessa tehty työ leviää muidenkin käyttöön.
Hankevetäjä ja ryhmäpäällikkö Laura Saikku esitteli Canemuressa kuntien ja alueiden käyttöön luotuja laskelmia ja työkaluja. Kuntien käyttöperusteiset ilmastopäästöt on julkaistu vuodesta 2020 lähtien. Kulutusperusteiset päästöt kaikille Suomen kunnille laskettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2023. Erilaisia laskureita on kehitetty puunkorjuusta, aurinkosähköstä ja ravintola-alasta. Kaikki nämä tiedot ja työkalut on koottu vapaasti hyödynnettäväksi hiilineutraalisuomi.fi-sivustolle.
Kunnissa ja alueilla kehitetään ratkaisuja vähähiiliseen tuotantoon, kulutukseen, liikkumiseen ja rakentamiseen
Ensimmäisenä Canemure-päivänä osahankkeet ja alueet esittelivät ilmastotoimiensa vaiheita ja mahdollisia alustavia tuloksia.
Lahdessa on tehty useisiin erilaisiin asuinrakennuksiin energiaremontteja, joiden energiatehokkuutta, vaikutuksia hiilipäästöihin on seurattu tarkasti. Myös energiaremonttien kustannukset ovat olleet tarkastelussa.
Luonnonvarakeskuksessa on hankkeen puitteissa tutkittu keinoja maa- ja metsätalouden päästöjen vähentämiseksi turvemailla. Ojitettujen suometsien päästöjä voidaan vähentää esimerkiksi kokeilemalla kosteikkoviljelyä tai jatkuvapeitteistä metsänkasvatusta.
Lappeenrannan, Porvoon, Rauman, Helsingin ja Lauttasaaren osahankkeissa kehitetään ratkaisuja vähähiiliseen tuotantoon ja kulutukseen sekä energiantuotantoon. Osahankkeissa on edetty vauhdilla. Lappeenrannassa aloitetaan uuden tekniikan lämpöakun testausta kaukolämpöverkossa syksyllä 2023. Rauman telakka-alueella taas saadaan käyttöön uusi älykäs veden, paineilman ja kaasun käytön seurantajärjestelmä alkuvuodesta 2024.
Helsingin osahankkeessa on selvitetty, miten kaupunki voi ottaa ilmastokysymykset huomioon hankintoja tehdessä ja aiotaan seuraavaksi jakaa opit myös muiden kuntien käyttöön.
Sekä Porvoossa että Lauttasaaressa on kehitetty tapoja innostaa asukkaita tekemään ilmastotekoja yhdessä. Yhteisessä keskustelussa todettiin, että usein asukkaita motivoi ilmastoteoissa niiden kustannus- ja hyvinvointivaikutukset.
Canemure-alueilla on laadittu ilmastotyön tueksi ilmastotiekarttoja sekä seurattu asetettujen ilmastotavoitteiden saavuttamista. Maakuntien liitot ovat kutsuneet pieniäkin kuntia mukaan ilmastotyöhön ja tukeneet niiden hankkeita.
Vähähiilistä liikkumista edistetään Tampereen, Uudenkaupungin ja Turun osahankkeissa. Tampereella toimii kaksi osahanketta, joista toisessa on kehitetty alueellinen autokantamalli, jota täydennetään loppuhankkeen aikana myös muilla liikkumistavoilla. Toisessa tamperelaisessa osahankkeessa keskitytään parantamaan kaupunkilaisten mahdollisuuksia käyttää joukkoliikennettä pelkän autoilun sijaan. Kesällä osahanke esimerkiksi toteutti joukkoliikenteen kesäkampanjan, jolla lisättiin kesäkuukausien vapaa-ajan matkustusta. Uudessakaupungissa on puolestaan onnistuttu edistämään sähkö- ja biokaasuautojen käyttöä. Osahanke tarjoaa kuntalaisille tietoa sähköautojen latauspisteistä sekä kehittää malleja niiden sijoittamiseen ja hankintaan.
Turussa, Ilmatieteen laitoksella ja Rakennusteollisuus ry:n osahankkeessa tuotetaan uutta tietoa kaupunkisuunnittelun ja rakentamisen käyttöön. Turun osahankkeessa on esimerkiksi tunnistettu kaupunkiympäristöstä alueet, joilla metsittäminen on mahdollista. Toistaiseksi on tunnistettu 22 kohdetta, joiden metsittäminen aloitetaan syksyllä. Myös Ilmatieteen laitoksen vetämässä osahankkeessa keskitytään kaupunkisuunnitteluun. Osahankkeen luoma ilmastokestävän kaupunkisuunnittelun opas julkaistaan vuoden 2024 alussa.
Ensimmäisen päivän viimeisen esiintymisvuoron sai Rakennusteollisuus ry:n osahanke, jossa tutkitaan betonirakenteiden potentiaalia hiilinieluna. Osahankkeessa on mitattu betonimurskekasojen kykyä imeä hiilidioksidia itseensä. Tulokset ovat olleet toistaiseksi lupaavia, ja niistä viestitään ensi vuoden aikana.
Ilmastoviestinnän on nostettava esiin järjestelmätason ratkaisuja
Canemure-päivien toinen päivä omistettiin kokonaan alustuksille ja keskustelulle viestinnästä. Strategisen viestinnän tarkoitus on lisätä osahankkeiden ja alueilla tehtävän työn tuloksien vaikuttavuutta. Aamupäivän aikana kuulimme puheenvuoroja viestinnän ja vaikuttamisen asiantuntijoilta sekä keskustelimme osahankkeiden ja alueiden omista viestintäsuunnitelmista.
Ympäristöministeriön viestintäasiantuntija Laura Kotila antoi katsauksen ilmastoviestinnän muuttuvasta toimintaympäristöstä. Keväällä 2023 julkaistun ilmastobarometrin mukaan ihmisten huoli ilmastosta on hiipunut. Ilmastoviestinnän haasteena on esimerkiksi julkisen keskustelun jakaantuneisuus ja ihmisten väsymys yksilöiden syyllistämiseen. Ratkaisuna tähän on korostaa viestinnässä yhteistyötä, vuorovaikutusta ja järjestelmätason ratkaisuja.
Erityisasiantuntija Karoliina Auvinen ja mediatutkimuksen dosentti Maija Töyry antoivat vinkkejä vaikuttavaan viestintään. Kummassakin puheenvuorossa korostui kohderyhmätuntemuksen tärkeys. Auvinen korosti, että vaikuttaminen on kohdistettava päättäjille silloin, kun haluttu aihe on päättäjän työpöydällä. Töyry totesi, että median muuttumisen myötä kapasiteettimme vastaanottaa uutta tietoa vähenee entisestään. Siksi kohderyhmän tunteminen auttaa kanavien ja viestinnän oikean muodon löytäminen on entistäkin tärkeämpää.
Jenni Rahkonen Lahden kaupungilta esitteli osahankkeensa viestintäsuunnitelmaa inspiraatioksi muille. Lahden viestintäsuunnitelmassa on keskitytty erilaisille kohderyhmille kohdennettujen ydinviestien kirkastamiseen vaikuttavan viestinnän takaamiseksi. Perusteellinen pohjatyö onkin tärkeää myös viestintää suunnitellessa, sillä se helpottaa käytännön viestintätoimien toteutusta.
Toisen päivän iltapäivällä kuulimme vielä toimittajan ja somevaikuttajan terveiset hankkeen asiantuntijoille. Hufvudstadsbladetin toimittaja Peter Buchert antoi käytännönläheisiä vinkkejä median tavoittamiseen, ja somevaikuttaja Noora Shingler kertoi vaikuttajayhteistyön mahdollisuuksista. Sekä Shingler että Buchert painottivat puheenvuoroissaan, että koska toimittaja ja somevaikuttaja tuntevat yleisönsä, heidän ammattitaidostaan on hyötyä vaikeiden aiheiden tulkkaamisessa suuremmille yleisöille.